Hattu, sukat ja tumput.. uudestaan, uudestaan..

Palautin avaimeni työpaikalle. 15 vuotta takana samalla työnantajalla. Entä nyt? On monia uusia teitä, haaveita ja mahdollisuuksia.. Toki ei niin paljon kuin nuorena, mutta pelko on turhaa. Luin jostain, että 90 % peloistamme ei toteudu koskaan. Paras on vielä edessä - Uskon niin!

Ajatukset hajallaan kävelin metsään puolukan varsia ja havuja poimimaan.

 

Kaupasta hain vielä kimpun punaisia tulppaaneita kotia piristämään. Kukkia ei voi koskaan olla liikaa!

Aloitin neuleterapian ja kudoin kohta viisi kuukautiselle vauvalle hatun samalla Novitan lehden mallilla kuin aiemmassa postauksessani. Lankana oli Novitan Aalto, josta tulikin ihanan pehmeä verrattuna tuohon aiempaan bambulankaiseen versioon.

Poika olikin kasvanut jo taas huomaamatta sen verran, että hattu oli auttamatta liian pieni. Ei kun toista puikoille.. Seuraavan hatun teen jojobalangasta.

Samoin oli sukkien ja tumppujen laita. Ihan just vielä sopivat mutta mahtuuko enää huomenna? Voi mahoton..

Sukat ja tumput ovat tehty rypytetyllä joustinneuleella, jonka ohje löytyi jo aiemmastakin postauksesta täältä.

Ihana viikonloppu taas alkamassa. Palstan silta seuraavaan elämän vaiheeseen..