Kummipojan Aurora-sukat

Viikonloppuna sain aikaiseksi kummipojalle Aurora-sukat. 13-vuotiaan jalan koko on 45. Toivottavasti ei enempää kasva, että löytää kenkiä kaupasta itselleen jatkossakin.

Tämän(kin) vuoden tavoite on saada lankoja vähemmäksi. Pahalta kuitenkin näyttää. Yleensä minulta pyydetään sen värisiä sukkia, mitä kuudesta kopasta ei löydy riittävästi. Pakko ostaa lisää, jotta saa parin tehtyä. Räsymattosukkia tarvii alkaa tekemään, sitten kun toivelistasta pääsen etenemään. Jos kudon kummipojalle useammat 45 koon sukat, niin äkkiähän lankavarastoni pienenee.

Serkku valitsi tästä Aurorasta sukat pojalleen. Ensin luulin, että minulla on vain vajaa kerä, mutta ihmeesti sitä löytyi toinenkin kerä, kun löytyi vielä seitsemäs laatikollinen lankoja. Niistä riitti hyvin lanka kahteen sukkaan. Kuviotkin osuivat hyvin kohdilleen. Olen tyytyväinen näihin perussukkiin. Toivottavasti ovat sopivat ja kummipoikakin on tyytyväinen!

Vielä jäi muutama nykerö Aurora-lankaa. Mitähän niistä keksisi?

Vuoden ekat - adidassukat ja silmukointia

Nipan 2-v äidiltä tuli pyyntö saada adidas-sukat hänelle ja Nipan kummitädille. Itselleen hän haluaa kirkkaansiniset ja kummitädille vaaleanpunaiset. Hieman epäröin, kun en ole aiemmin silmukoinut mitään, mutta koitan opetella. Parhaani teen, katsotaan mihin se riittää. Näin olen mennyt ennenkin eteenpäin.

Koulun käytävällä on palapeli ja aina, kun oppilaat ovat saaneet sen koottua, niin sinne tuodaan toinen. Innostuin minäkin sitä kerran kokoamaan ja innostuin pitkästä aikaa siinä määrin, että ostin itselleni joululahjaksi 1000 palan palapelin.

Samalla systeemillähän plapeli ja sukat valmistuvat, pala-palalta tai silmukka-silmukalta. Kotona on kolme kissaa, niin täällä en palapeliä pysty rakentamaan, mutta onneksi tyttären luona on vapaa pöytä.

Kolmessa päivässä kokosin palapelin. Sukat odottavat vielä silmukoitua adidas-merkkiä.

Alku aina hankalaa, sitten hankaluuksiin tottuu. Youtubesta löytyi ohje silmukointiin. Ensimmäinen googlettamalla löytynyt adidas-kuva oli liian suuri eikä silmukointijälkikään ollut vielä tasainen. Purkuun meni. En halunnut, että sukkaan jää jäkiä edelliestä silmukoinnista. Purkaminen vei aikaa kepeät pari tuntia.

Juu, ei hyvä

Kun ensimäinen kuvio oli valmis, ei toisenkaan tekeminen niin kauaa kestänyt. Tykkään kuitenkin enemmän kutomisesta kuin silmukoinnista neulan kanssa. Tulipahan tämäkin kokeiltua. En sano, etten enää koskaan mutta ehkä ei ihan heti perään, vaikka tytär jo itselleen pyysi samanlaiset kirkkaammat pinkit. Katsotaan ensin, mitä uusia kevätvärejä langoista löytyy?

Mukavaa vuoden alkua! Oletteko tehneet lupauksia? Itse en tehnyt mitään. Koulun yritän saada selvitettyä ja tehtäviä olen yrittänyt parhaani mukaan saada suoritettua jouloman aikana. Maanantaina uudelleen kouluun. Tästä alkaa kevätkausi.

Vielä pyydettiin yhdet, niin tehdäämpä nekin.