keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Sukkia, myös Jonsukat..

Talvi yllätti sukankuluttajatkin. Tein ison kasan sukkia ja niin ne vaan hupenevat kaapista kuin piparit purkista. Kiva, että on tutuillakin tarvetta sukille.




Myös opiskelijakavereille kelpasi sukat.. pienemmät väritoiveineen hänen lapsenlapselleen.


Naapuri täytti vuosia ja neuloin hänelle elämäni ensimmäiset Jonsukat (Jonsukat ovat Jonna Nordströmin suunnittelemat ja hänen fb:n Villasukkarakkautta  -ryhmästään löytyvät selkeät ohjeet erilaisiin Jon-sukkiin). Naapurini sai lahjaksi mieheltään romanialaisen katukoiran, niin päätin tehdä koirakuvion sukkaan. Piirustin koiran paperille. Sukassa se ei ihan näytä samalta, mutta toivottavsti naapurin mielikuvitus riittää tunnistamaan kuvion koiraksi..



Poikkesin tyttäreni kanssa Tallinnassa ja bussimatkalla kudoin sukkia. Musta väri pimeässä bussissa ei ollut kaikkein helpoin yhdistelmä.


Kotona tein kissan avustamana parin loppuun. Kissa avusti tällä kertaa nukkumalla vieressä, eikä sählännyt lainkaan, lue saalistanut lankaa.

Nyt vaan odottelen, että tulevat pois lenkiltä.




Säärystimiä ja kukansidontaa

Työssäoppimispaikassani vanhusten palvelukodissa pyysivät parille miehelle kutomaan säärystimet, kun heidän nilkkansa ovat aina paljaana. No, minähän kudoin ne seuravana viikonloppuna. Illaksi otin töihin myös muutaman muistipelilapun ja pelailin vanhusten kanssa muistipeliä ja pelikorteilla Maijaa.


Viikonloppuna oli myös Wellamo-opiston kukansidontakurssi, jonka tälläkin kertaa veti tuttuun tyyliin Marjaana Meuranen.




 Kukansidontakurssilla teimme kolme työtä. Kaksi kuivakukka-asetelmaa ja kaksi asetelmaa tuoreista kukista.





Vein neilikoista ja krysanteemista tehdyn Suomi 100 työn palvelukotiin asukkaiden iloksi, yhden kuivakukkatyön vein naapurin sunttärikukaksi. Kuvasta puuttuvat sammaleet, joita lisäsin kurpitsan sisälle, ettei se näyttäis niin ammottavan tyhjältä.


 Toisen kuivakukka-asetelman laitoin oveeni joulukoristeeksi ja hyasintti jäi parvekkeelle odottelemaan joulua.


perjantai 3. marraskuuta 2017

Viittoma I-love-you -rintamerkki

Viittomakielen pettajani on kysynyt monta kertaa mallia pieneen rintamerkkiin, joka on sormitettu kansainväliseen I love you -viittomaan.

Päätin vihdoin kokeilla.. 2,5 mm puikoilla ja Nallelangalla. Tämä tietty näkyisi paremmin, jos olisi tehty heijastinlangasta, mutta tälä kertaa ei kotoa kaapista löytynyt heijastinlankaa.


Aloitin 16 silmukalla joustinneuletta 7 riviä (oikein,nurin)

Pari riviä sileää neuletta ja peukalolevennys puikon toiseen silmukkaan, silmukan kummallekkin puolelle lisäsin silmukan. Seuraavalla kierroksella jätn nuo 3 silmukkaa appikoille ja lisäsin siinä kohdin seuraavalla rivillä yhden silmukan puikolle. Kudoin vielä 5 riviä sileää ja sormet tein nostamalla yhdelle puikolle 4 silmukkaa ja neuloin ne oikein 7 kertaa, pikkusormen ja peukalon 6 kertaa (En neulonut nurin riviä, vaan siirryin aina neljännestä silmukasta takaisin ensimmäiseen ja peukaloon nostin yhden silmukan lisää seuraavalta riviltä). Kavensin kaikki sormet kaksi yhteen kaksi yhteen ja päättelin.


Peukalon, etusormen ja pikkurillin päättelin työn sisään ja keskisormen ja nimettömän langat solmin käsineen sisälle kiinni.

Melkein sama kuin rock-merkki mutta peukalo jää auki ja kämmen sinne päin kelle puhutaan.


I love Yuo -viittoma tulee suoraan I, L ja Y-kirjainten viittomista eli näistä:


Mukavaa viikonloppua!