Vieraspatjan päälle suoja

 Lempivärini on vihreä ja nyt taitaa olla muotivärikin, kun kaupoista löytyy sisustustavaroita eri vihreän sävyissä. Muuton yhteydessä heitin vanhan kissojen raapiman, kuluneen vieraspatjan pois. Huomasin Sotkan mainoksesta taittopatjan, petroolin vihreällä päällyksellä. Siispä kaupoille. 

Nyt vahingosta viisastuneena, päätin virkata patjalle heti suojapeiton ennen kun se on raavittu. Lankojahan on kerääntynyt. Virkaten lankaa kuluu enemmän kuin neuloen. Katselin Pinterestistä muutaman neliömallin ja virkkasin viisikerroksisia neliöitä kolmella eri värillä. Yhden ylimääräisen veden vihreän palan, jotta saan työstä neliön.

Yhdistäminen tuottaa aina päänvaivaa. Tein ylimääräisen kerroksen eri värillä jokaiseen palaan ja kiinnitin ketjusilmukoilla. Reunaan vielä ylimääräinen ketjusilmukkarivi. Heti menee käyttöön.

Lankoja jäi sen verran pienet kerät, etten tee reunuksesta suurempaa. Tunnelmallista viikonloppua!

Karkelosukat

Näin marjapuuron värisiä herkullisia Lauri-lankoja, enkä tietenkään voinut vastustaa kiusausta ostaa paria kerää kumpaakin. Lauri on 7-Veljestä paksuinen lanka. Olen aiemmin tilannut Jämälankasukat -kirjan, jossa on Pirjo Iivosen suunnittelemia sukkia. Selailin sivuja ja löysin kivan mallin Karkelo. Siinä on rivinousuja eli vaikka työssä on erivärisiä lankoja, niin vain yhtä lankaa neulotaan kerrallaan, joten sukasta ei tule kovin paksu, vaikka on useampi lanka. Siis kiva malli, ei kun tuumasta toimeen.

Kuvioruudukko kapenee työn edetessä. Kirjan mallissa oli käytetty useampaa lankaa. Näihin sukkiin käytin vain kahta. Tummempaa lankaa meni osa toisestakin kerästä, pinkkiä riitti 100 g kahteen sukkaan. Sukista tui 40-41 kokoiset 3 mm puikoilla paksuun pohkeeseen, tai ohutpohkeiselle farkkujen päälle, jotta pysyät ylhäällä. Jos teen toiset sukat vastakkaisilla väreillä, niin saan käytettyä ostamani langat kokonaan.

Ensimmäisessä kuviossa yläreunassa oli ainoastaan yksi nosto ja muissa kapessa kohdassa kaksi ennen kuvion leveämistä. Katkaisin pinkin langan liian aikaisin ja viimeinen nostokuvio jäi neulomatta. Tein toiseen sukkaan saman "virheen".

Näin entistä käsityöopettajaani ja näytin hänelle valokuvia sukistani. Koulunumeroni käsitöissä oli 6 ja ihan aiheesta. Olen tunnustanut, että koulussa käsityönä tehdyt sukat olivat mummoni kutomat ja saanut sen jo aiemmin anteeksi. Nähtyään kuvan näistä ja muutamista kutomistani Jonsukista, hän totesi, että nyt saat 10+. Voi mikä vaikutus sanoilla voi olla joko nostattaa ja latistaa! Hymyilin vielä tänäkin aamuna.

Niin moni tulee vastaan -sukat

Ostin minäkin uuden Arabia 1873 sukkakirjan ja selailin, mitkä sukat neuloisin. En osannut päättää. Joten jäi vielä hautumaan.

Lankalaatikosta etsin, mitä keriä sieltä löytyy. Kahvia juodessa hokasin, että voin tehdä omasta mukista oman version. Strömsöpaidan langoista jämät ehkä riittäisivät.

Olen ostanut euron mukit Tokmannilta joskus ja tykkään niistä valtavasti. Kutoessa päässä soi korvamatona Ressu Redfordin "..niin moni tulee vastaan, kuka on se oikea?" Yhden sukan sain nopeasti valmiiksi ja toisenkin viiveellä. Langat riittivät. Hyvä niin. Ei tarvitse ostaa valkoista lisää, kun en oikein valkoisista sukista pidä. Aatokset olivat monasti myös isässäni. Ehkä näistä tuleekin taivasmatkasukat. Toki isä on vielä elossa ja sukat ovat kokoa liian pienet hänelle.

Sukat piti vielä kosteuttaa ja laittaa painon alle siliämään.. Nooh.. enää tarvi vain kosteuttaa.

Tykkään enemmän kirkkaista väreistä ja silmukoin pinkin sydämen vielä näkyvämmällä langalla.

Ihanaa, kun rajoitukset vähenee ja arki palaa taas uuteen normaaliin. Seuraavaksi kaivan jo kirkkaat syysväriset langat esiin.