Eripari raitasukat jämälangoista

Fb:ssa oli parikin neulojaa tehnyt raitasukat, joissa on välissä tummia raitoja. Toisella oli vielä hienoja pöllöjäkin sukissaan. Sen verran huono olen kirjoneulomaan, että päätin tyytyä pelkkiin raitoihin omissa sukissani. Näihin sain hyvin upotettua pienet jämäkerät.

10 riviä värikästä jämälankaa ja kolme riviä tummansinistä 7-veljestä- ja Eerolankoja 4 mm puikoilla. Näistä syntyisivät sukkani nopeasti. 

Aina ei jämät riittäneet 10 rivin raitaan ja piti avuksi ottaa aiemmin aloitetusta työstä lisää. Onneksi on aloitettuja töitä, joita en jostain syystä ole viitsinyt jatkaa.

Ajattelin kutoa oranssista molempien sukkien suut, kantapäät ja kärjet, mutta tässä vaiheessa näytti siltä, että hyvä jos lanka riittäisi edes molempiin kärkiin.. jahas??? Nooh, keltaisella toinen kantapää ja oranssia lankaa jäi vielä 10 cm pätkä päättelyyn. Hyvät tuli!

Koulukin alkoi. Hieman on ollut opettelua puolin ja toisin, kun aikuis- ja teiniryhmät yhdistettiin. Tähän asti on ollut tunnit lähes vanhojen asioiden kertausta tai syventämistä. Käymme läpi lasten kehitystä. Syyskuussa on työssäoppimisjakso taas päiväkodissa. Ihanaa päästä taas pienten lasten kanssa työskentelemään.

Kasvimaa alkoi vihdoin tuottaa satoa. Kiitos pitkälle lämpimälle kesälle. Kerkesivät omatkin viljelyt kasvamaan, vaikka pääsin ne vasta kesä-heinäkuun vaihteessa maahan laittamaan. Viinirypäle tuotti vihdoin kolmen vuoden odottelun jälkeen yhden pienen tertun rypäleitä. Onneksi maistoin pari kasvimaalla. Kotiin polkiessa oli terttu tipahtanut kyydistä. 😭Odottelen ensi vuoden satoa...

Tsinniasta tuli tämän kesän uusi tuttavuus.

Vohvelineuletta ja kissapipo

Veljenpoikani englannista poikkesi Suomeen lomalle. Hänen äitinsä lähetti tuliaisiksi mm. villasukat minulle ja tyttärelleni. Ihana huomata, kuinka toisen tekemät sukat näyttävät erilaisilta kuin omat, vaikka luulisi kaikkien sukkien olevan suurinpiirtein samanlaisia. Ihanan raikas väriyhdistelmä ja pehmeä lanka. Näiden sukkien juju on värivalinnassa ja ristiinvahvistetuissaa kantapäissä.

Tykkään! 😍 Kiitos tuhannesti!

Huomenna alkaa taas opiskelut, niin tänään pinnistin saadakseni vielä muutaman neuleen aikaiseksi. Saas nähdä, koska kerkiän seuraavat kutoa?! Tänään Hollolassa satoi pitkästä aikaa ja lämpötilakin viileni jo 10 asteeseen illalla. Ihan normi kouluunmenosää.

Joku kyseli, minkä näköistä tulee seuraavalla ohjeella ja sai vastaukseksi, että tämä on nimeltään vohvelineuletta. En ollut aiemmin tästä kuullut, joten kokeilin tehdä Sukkalangasta pienet sukat.

Tässä toistetaan seuraavia:
ensin 2 riviä 2 oikein, 2 nurin,
sitten 3 riviä oikeaa

Jos teet esim. 3 riviä 3 oik, 3 nurin niin tee oikeaa 4 riviä (ja toistoa) eli yksi enemmän sileää neuletta, koska nurjien silmukoiden alle jää piiloon yksi rivi oikeaa, niin kuvioneulos näyttää saman paksuiselta riveittäin

Pienet sukat vaativat parikseen pienet tumput..

...ja ei kahta ilman kolmatta, kun kerran kerää riittää. Tein vielä pipon korvilla =kissapipo

Rapu-rapu-rapu-rapu-rallaa ♫

Kaupunkilangasta villapusero

Koska villatakki onnistui, neuloin heti perään samalla mallilla 80 cm villapaidan. (Voiko akryylilangasta tehtyä sanoa villaiseksi?) Ihastuin kimmaltelevaan Kaupunkilankaan, mutta huomasin vasta hyvän matkaa neulottuani, että punaisen kerän bling-bling on kultalankaa ja valkoisen hopealankaa. Kaupassa enkä sisällä eroa huomannut, mutta auringonpaisteessa näkyi. Olis voinut kaikkien Kaupunkilankojen kimmallus olla samaa väriä. 

Ehkä joku tykkää, minä en.

Tauon paikka. Hyvä ruoka, parempi mieli

Jatkoin neuleen loppuun ja ihan kiva tuli, vai onko liian jouluinen? Punainen lanka on enemmän vadelmainen kuin mansikkainen.

Kesä on ollut paahtavan helteinen ja täällä Hollolassa ei ole satanut juuri nimeksikään toukokuun jälkeen. Kerran oli 10 minuutin pieni kuuro, jossa ehdin kastua, kun pyöräilin kasvimaalta kotiin. Lahdessa, noin 8 km päässä vettä tuli huolella ja lainehti silloin.

Tanskasta palasin toukokuun lopussa ja sen jälkeen olin vielä 2,5 viikon työharjoittelussa, eräässä pienessä kehitysvammaisten palvelukodissa. Tykkäsin tosi paljon jaksosta, mutta sain parin viikon kesäflunssan ja oman kasvimaan kääntö ja viljely viivästyi vielä entisestään. Onneksi kesä on ollut näin pitkä ja helteinen, niin on omaa satoa kerennyt saamaan ihan kivasti, vaikka kasteluahan se on vaatinut. Koska mustikoita ja vadelmia ei tänä kesänä tullut juuri nimeksikään, niin olen kerennyt keräämään ja keittelemään viinimarjoista mehuja. Hiki vaan on virrannut sisällä 30 asteen lämmössä, niin kuin varmaan muillakin. Onneksi on ollut hieman viileämpiä aamuja, niin olen ennättänyt ja jaksanut kääntää taas kasvimaata jo syyskuntoonkin. Ampiaisia pörrää jaloissa ihan kiitettävästi, että aina ei tarvi kun väistellä, pysähtyä ja ihailla kukkaloistoa ympärillä.

Elokuun pimeät illat saapuivat ja kuukin oli ruosteenpunainen. Ensi viikolla alkaa opiskelut.