keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Virkattu hartiahuivi

Novitan Aaltolanka oli Tokmannilla tarjouksessa ja niimpä piti ostaa, kun halvalla sai. Olen kyllästynyt talven jälkeen ainaiseen sukkien kutomiseen ja päätin tehdä helpomman työn virkaten.


Löysin kivan venäläisen ohjeen täältä. Innoissani luin alun ja virkkasin pari kerää, kunnes tuli loppurivin paikka ja huomasin, että hukkaan meni koko työ. Olin muutaman ekan kerroksen jälkeen alkanut tehdä vikaan ja työ ei näyttänyt lainkaan siltä, miltä piti. Kääk! Ei tästä tuu mitään. Purkuunhan se meni..
Olen lähdössä kesällä Kreikkaan lomamatkalle. Tarvitsen jotain lammöksi hartioille paluun yölennolle. Aaltolanka on niin pehmeää, että se on varmaan kivan tuntuista, jos käy niin ikävästi, että iho kärtsää. Hartiahuivin voi heittää myös auringonsuojaksi olkapäille. Kreikassa ei myöskään saa mennä olkapäät paljaana kirkkoon, jos satutaan sellaisessakin matkan varrella poikkeamaan, niin on hartiahuivi hyvä olla myös matkassa silloin. Mitähän muuta sinne käsilaukkuun saakaan taas mahtumaan?

Heti tokalla mallin mukaan!

Mikä onkaan hauskempaa (ironiaa) kuin tehdä uudelleen sama työ, kun ei tarvi edes kaupasta uutta lankaa hakea? Hmm?? No nyt muistan lukea ohjetta silmä tarkkana. Vai muistinko? No en ihan viimeisille riveille saakka, mutta tällä kertaa pystyin soveltaman lopun ja työstä tuli uniikki, omanlainen, tunnistettava, allekirjoitettu vai miten sen nyt taas parhain päin selittelisi? On hieno ja tarkoitukseen sopiva, kelpaa mulle!



Bodya, sporttia ja tsemppistä

Kasvimaan linnunpöntön valitsikin asunnokseen kirjosieppo. Ihanaa seurata sen touhuja ja kuinka ahkerana ruokkii poikasiaan. Toivottavasti näen, kun ne opettelevat lentämään.


Taidan olla liian malttamaton odottelemaan kasvienkin kasvua. Luulin, ettei yhdestä purkista nouse mitään ja nyt näyttää olevan sekaviljelyä kissojen ruohon kanssa. Hienoa! Näin se toimii..


Tuomet kukkii ja tuoksu huumaa. Tovottavasti lämpimät säät saapuvat PIAN!


lauantai 13. toukokuuta 2017

Mehiläispesä

Tänään kissa yritti metsästää kimalaista parvekkeella. Onneksi säästyi kissa pistokselta ja sain kimalaisenkin turvaan parvekelasin ulkopuolelle.

Vain kuningatarkimalaiset talvehtivat ja jos se tuhoutuu, niin ei tule uusia kimalaisia. Mutta miten ne muut selviävät talvesta?  En halua minkään kokokoista armeijaa parvekkeelleni ja siltä kuulema välttyy omatekoisella pesällä. Kimalaiset eivät tule toisen parven reviirille..

 
Varmaan olisi kelvannut styroksi- tai paperimassapallokin valepesäksi, mutta koska sellaista ei kaapista löytynyt, virkkasin pesän ja sulloin sen täyteen sanomalehteä.



Kävin käsityöliike Mesistä ostamassa kimalaisnappia, mutta koska ei löytynyt, niin ostin leppäkerttunapin ja väritin siitä kimalaisen. Kiinnitin napin omaksi ilokseni feikkipesään. Toivotaan, että pesä tarpeeksi iso ja hämäävä!














Kaikenlaista syötävää alkaa jo työntyä maasta, vaikka yöllä on pakkasta ollut edelleen.



Raparperi
Lipstikka


Saksan kirveli

Ruohosipuli















Palstanaapurini oli tuonnut linnunpöntön itselleen ja minulle. Tällä viikolla olen nähnyt jo sini- ja talitiaisen asuntoa katsomassa. Naapurinkin pöntöllä näkyi tintti asioillaan . Toivottavasti asunnot kelpaavat ja saamme siivekkäitä naapureita asuntoihin.


Jo toinen kiinnostunut tällä viikolla.
Tässä on talitintti jo kahdesti poikennut. En tiedä onko sama lintu jo toistamiseen?
Lähiön Birdies Mosquitobar

Tänään taidan istuttaa loput perunat. Timo-perunat ja sipulit laitoin maahan jo viime viikolla harson alle kasvamaan. Sipulit joudun laittamaan jokolmannen kerran, kun fasaanit olivat lennättäneet ne ympäriinsä harson alta ja nokkineet harson rei'ille. Kotona kissat taas tuppaavat maistelemaan kaikkia taimien alkuja, mitä parvekkeelle vie karaistavaksi. Ei ole helppoa tämä viljelijän arki :)


 Kaikkea muutakin täällä päin näkyy, kun taivaalle katselee..

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Nilkkasukat

Tilasin yksiväristä sockilankaa ja tykästyin oitis. Lanka on pehmeää neuloa ja hyvän tuntuista sukkalankaa, vaikka värjätyistä sockilangoista ei samanparin sukkia helpolla saa, mutta tämä on niin mukava neuloa! Uusikin tilaus jo tehty..



Novitan uudesta lehdestä 2/2017 Kesä bongasin kivat nilkkasukat. Tiimalasikantapään ohjetta en ymmärtänyt, mutta tein sen omalla tavallani nostamalla rivin viimeisen silmukan edellisen läpi ja kun oli kuusi silmukkaa jäljellä niin nostin  sivusta silmukat, neuloin kerroksen ja nostelin sivuilta yhden silmukan kerrallan joka rivin lopussa kunnes silmukoita oli taas alkuperäinen määrä. Jäin miettimään, miten yksinkertainen kantapää kestää käytössä? Itse olen mieltynyt pidempivartisiin sukkiin, mitkä pysyvät jalassa paremmin kuin lyhytvartiset.


Jatkoin sukan päälipuolella samaa raitaa, mikä oli varren alussa ja lopussa. Tykkäsin tuosta pitsikuviosta, mutta mahdollisiin seuraaviin sukkiin jätän kantapäähän 8 silmukkaa ohjeen kuuden sijaan niin se ei jää niin teräväksi suipoksi. Tällaisia voisi tehdä kasan vierassukiksi. Meillä on lattiat laminaattia ja jos on ohuet sukat, niin suonta alkaa vetämään..


Jännä, että kukat ei oo millänsäkkään, vaikka yhtenä päivänä sataa 10 cm lunta, niin seuraavana jo kukkivat.

Aurinkoista viikkoa!