Kaupunkilangasta villapusero

Koska villatakki onnistui, neuloin heti perään samalla mallilla 80 cm villapaidan. (Voiko akryylilangasta tehtyä sanoa villaiseksi?) Ihastuin kimmaltelevaan Kaupunkilankaan, mutta huomasin vasta hyvän matkaa neulottuani, että punaisen kerän bling-bling on kultalankaa ja valkoisen hopealankaa. Kaupassa enkä sisällä eroa huomannut, mutta auringonpaisteessa näkyi. Olis voinut kaikkien Kaupunkilankojen kimmallus olla samaa väriä. 

Ehkä joku tykkää, minä en.

Tauon paikka. Hyvä ruoka, parempi mieli

Jatkoin neuleen loppuun ja ihan kiva tuli, vai onko liian jouluinen? Punainen lanka on enemmän vadelmainen kuin mansikkainen.

Kesä on ollut paahtavan helteinen ja täällä Hollolassa ei ole satanut juuri nimeksikään toukokuun jälkeen. Kerran oli 10 minuutin pieni kuuro, jossa ehdin kastua, kun pyöräilin kasvimaalta kotiin. Lahdessa, noin 8 km päässä vettä tuli huolella ja lainehti silloin.

Tanskasta palasin toukokuun lopussa ja sen jälkeen olin vielä 2,5 viikon työharjoittelussa, eräässä pienessä kehitysvammaisten palvelukodissa. Tykkäsin tosi paljon jaksosta, mutta sain parin viikon kesäflunssan ja oman kasvimaan kääntö ja viljely viivästyi vielä entisestään. Onneksi kesä on ollut näin pitkä ja helteinen, niin on omaa satoa kerennyt saamaan ihan kivasti, vaikka kasteluahan se on vaatinut. Koska mustikoita ja vadelmia ei tänä kesänä tullut juuri nimeksikään, niin olen kerennyt keräämään ja keittelemään viinimarjoista mehuja. Hiki vaan on virrannut sisällä 30 asteen lämmössä, niin kuin varmaan muillakin. Onneksi on ollut hieman viileämpiä aamuja, niin olen ennättänyt ja jaksanut kääntää taas kasvimaata jo syyskuntoonkin. Ampiaisia pörrää jaloissa ihan kiitettävästi, että aina ei tarvi kun väistellä, pysähtyä ja ihailla kukkaloistoa ympärillä.

Elokuun pimeät illat saapuivat ja kuukin oli ruosteenpunainen. Ensi viikolla alkaa opiskelut.