Strömsön ohjelmassa oli ihana neule, jonka suunnitteli Lee Esselström ja sai inspiraationsa kuvioon talon kaiteesta. Olen tykännyt edellisestä Louhetar-langasta kutomastani villapuserostani, niin uskallan lähteä tätäkin kutomaan samoilla silmukkamäärillä ja 3 ja 4 mm:n puikoilla Nallelangasta. Teen hieman omanlaisen, kutomalla resorit helmaan 5 ja kaulukseen sekä hihoihin 7 kuvioriviä valepylväitä . Väri valikoituu laatikosta löytyvistä keristä. Harmaalle pohjalle vielä harkinnassa oleva kuvio.
Ensimmäisestä kerästä sain XXL-koon ohjeella 22 cm helman. Valepylväisiin meni enemmän lankaa, koska toisen kerän loppuessa oli tarvittava 46 cm helmaa valmis. Seuraavaksi hihat heilumaan puikkoihin. Teen molemmat samaa tahiin, niin muistan tehdä silmukkalisäykset samoihin kohtiin, jos tarvii soveltaa. Tähän mennessä vielä kaikki mennyt liki mallin ohjeilla. Hihoissa oli ohjeessa aloitus 48 silmukalla, mutta valepalmikkoon tein 50 ja jätän viimeisen rivin silmukkalisäykset tekemättä, niin silmukkamäärät täsmäävät liitoskohdassa.
Hihat kiinni ja kuviota kehiin. Tein kuvion yläpäähän pienen muutoksen ja pieniä sydämiä rivin viivojen tilalle. Epäilin näkyykö valkoinen vaaleanharmaalla pohjalla - näkyyhän se hyvin.
Sovittelin puseroa ja se oli juuri sopiva, lantiolle ylettyvä, hihat istuivat ja olivat ranteisiin saakka sopivat. Kudoin kauluksen ja päätin kastella neuleen ja kuivata tasona. Hups ja Kääk! Pusero venyi yli odotusten.
Helman pituus ei haittaa, ehkä on kivempikin pitkänä, mutta hihat tarvii lyhennystä ja paljon. Fb-kysely tuotti tulosta ja sain hyviä neuvoja. Poimi silmukat ja leikkaa tarpeeksi kaukaa. Aiheellista, sillä vaikka olin poimivinani silmukat samalta riviltä, ne oli poimittu kahdelta eri riviltä.
Hihassa oli lisättyjä silmukoita 8, kun hihan suussa niitä oli vasta 50. Valepalmikkokin menee eri suuntaan, kun sen neuloo ylhäältä alas. Täytyi kaventaa ja resorin kohta menee nyt lievästi pussille. Nooh, tästä tuli uniikki, sanois lohduttelija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti