sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Keväinen kukansidontakurssi

 Osallistuin Wellamo-opiston kukansidontakurssille. Tällä kertaa oli uusi ohjaaja, Tiina Soini-Nurminen. Ennen olemme tehneet neljä työtä, tällä kertaa teimme kaksi. Kurssille pääsi 16 ja ylimääräisiä oli jonossa. Kurssille tuli 11, joista yksi oli saanut peruutuspaikan. Muut viisi mielestäni törkeästi jättivät ilmoittamatta ja tulematta. Kurssin vetäjän on kuitenkin ostettava ja tehtävä kaikki materiaali ilmottautujien mukaan ja halukkaita tulijoita ei pääse mukaan toisten välinpitämättömyyden vuoksi.

Ensimmäisenä kimppu "tacokuoreen". Kimpusta tuli mielestäni sekalainen seurakunta, mutta jokaisella on oma näkemys. Yksi neilikka, krysanteemi, ruusu, gerbera, pikkuneilikka, yksi oksa, jonka niemeä en muista ja kolme jänönhäntää. Moni teki asetelman "tacokuoren" sisään, omaani laitoin krysanteemia ja pikkuneilikkaa myös hieman kuoren edustalle.



Toisena työnä nidoimme taulukehyksen taakse metalliverkon. Kiinnitimme etupuolelle alas isomman ja yläkulmaan pienemmän kosten kukkasienen ja teimme asetelman niihin. Tässä työssä ei kukkien runsaus mielestäni haitannut lainkaan. Näiden kukkien nimistä en muista kuin hortensian ja neilikan, pekaanipähkinän oksaa oli tässäkin työssä. Pekaanipähkinä tuoksuu voimakkaasti ja kävi ajoittain hengitykseen.

Kehystä voin käyttää uudelleen syys- ja jouluasetelmiin vaihtamalla kukkasienet ja kasvit tai muut koristeet, miksei vaikka syntymäpäiville tai muihin juhliin tervetulokyltiksikin.





Illalla kävin kasvimaalla. Siellä lumi oli sulanut, mutta pelto oli märkää. Ilokseni näin urospeuran, pari sorsaa ja rusakon. Pääsen leikkaamaan pois talventörröttäjiä, kalkitsemaan maata ja karsimaan marjapensaista vanhoja oksia. Syksyllä en jaksa koskaan kääntää maata, vaikka pitäisi, mutta keväällä, kun multa on kuivunut käännän sen talikolla ja nypin samalla rikkaruohot ennen kylvöjä. Ihana kevät!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti