-lankaa. Lentokoneessa oli kivasti aikaa kutoa.
Olen tottunut heräämään aikaisin, niin odotellessani tyttäreni heräämistä aamupalalle, ennätin kutoa. Hotellin altaallakin puikot olivat silloin tällöin mukana.
Onneksi otin villasukatkin mukaan. Lentokoneen ilmastointi puhalsi kylmästi ja ensimmäisenä yönä jalat kramppasi pahasti. Aamuisin kivilattia tuntui kylmältä, vaikka hellettä oli yölläkin +26. Villasukista en luovu!
Sain ensimmäisen parin valmiiksi. Niihin meni lankaa yksi kokonainen kerä ja hieman toisen alkua. Ensimmäisessä kerässä oli kaksi solmua, mutta lanka jatkui suunnilleen samasta värikohdasta, mihin edellinen oli päättynyt. Raaskinkohan näitä käyttää ollenkaan? Poiskaan en vielä suostu luovuttamaan..
Lempikukkani on boukanville ja niitä sain ihailla Rodoksella joka puolella. Omasta parvekkeelle ostetusta boukanvillestäni oli kylmien säiden myötä tippunut liki kaikki kukat ja lehdet. Ilokseni huomasin muutaman hellepäivän jälkeen, että kukkani on herännyt uudelleen henkiin..
 |
| Uusi värituttavuus |
Aloitin vielä tekemään vauvan sukkia. Kudoin ne loppuun kotona. Näistä tuli söpöt. Tykkään langasta. Toivottavasti se kestää käytössä.
Ruoka on Kreikassa hyvää, merivesi lämmintä, auringonlaskut kauniita. Rodoksen kaupungista Ixiaan päin oli rakennettu kävelytie. Kuljimme sitä yhtenä päivänä jonkin matkaa, mutta aurinko porotti niin kuumasti, että käännyimme suosiolla takaisin päin. Harmiksemme tuota tietä ei valaistu iltaisin. Rodoksen vanhaa kaupunkia kiertelimme kerran päivällä neljä tuntia ja toisen kerran illalla parin tunnin verran. Kodittomia kissoja oli saarella paljon, mutta paikalliset ruokkivat niitä kiitettävästi ja myös vesiastioita oli laitettu niille.
Kylmästä kesästä on se hyöty, että kukat kestävät pidempään. Harvoin heinäkuussa enää juhannusruusut kukkivat. Kasvimaalla pionikin oli vielä nupuissaan, vaikka pelkäsin sen kukinnan menevän ohi jo lomallani ja etten ehtisi sitä tänä kesänä näkemään.
 |
| Paras on vielä edessä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti