Metsäretki-sukat

Ei ehtinyt edellinen Kalevala CAL vielä edes puoleen väliin, kun jo uusi projekti käynnistyi. Nina Laitinen, sama jolta tuli ystävänpäiväsukkien ohje ja monta muuta, aloitti tämänkin ihanan yhteisen kutomisketjun. Jos haluatte mukaan, niin ohjeet löytyvät fb:sta Taimitarha-ryhmästä. Joka aamu tulee kuviota pätkä lisää. En varmaan joka päivä lisää postauksia, koska tää elämä on niin hektistä nykyisin... Hyvä, että kyydissä pysyn.

Ensimmäisen päivän kierrejoustin.

Tällä kertaa mukana oli ohjeet myös paksumpipohkeisille, niin siitä se sitten lähti. Vaikka ensin ajattelin, että koulu, viittomakielen tunnit ja virkkaustyöt saa riittää, mutta kun kaapit pursuavat langoista ja puikot olivat tyhjänä, niin eihän tätä nyt vaan voi jättää väliin. Katsotaan kuin pysyn muiden tahdissa?

Toisen päivän lehtikuvio.

Tärkeysjärjestyksessä koulu ensin ja sitten muut harrastukset.. Välillä pitää ehtiä myös ulos. Metsässä olen käynyt sieniä ja kanttarelleja etsimässä. Kasvimaa on toistaiseksi ollut pari viikkoa itsekseen. Sieltä pitäisi hakea loppusato ja kääntää maa talvikuntoon. Mutta kaikkeen en pysty enkä jouda, niin se vaan on.

No metsään menin... Joku ryhmäläisistä näki kuviossa ufon näyttävän keskaria. Itsellä ei mielikuvitus ihan riittänyt sellaiseen, jos ja kun sukan nimi on Metsäretki.

Omat arviot seuraavista ovat kuvioista ovat metsäretkeltä, pihlajanmarjat, joitain varpuja ja marjoja ja ehkäpä sieniäkin. Katsotaan osunko oikeaan?

Paksun pohkeen sukka nyttää isolta, kun siinä ei ole joustinneuletta. Ihan sopiva. Tällä kertaa tuntuu jo kuviokutominenkn helpommalta kuin ennen. Ensimmäinen tekemäni kirjoneulesukka, joka sopii omaankin jalkaan. Eli kehitystä näkyvissä tällä saralla.

Ryhmässä puhuivat lankadominassista. Kuulema alempaa otettu lanka tulee paremmin esiin eli tuo värillinen on nyt ollut alempana. En huomaa eroa, mutta osaampahan uuden sanan. Kuvaa katsellessa nuo vihreät voisivat olla myös kuusia ja marjat mustikoita.. hmm - täytyypä tehdä uusi metsäretki.

Huomenna on Diapeteksesta ja lääkityksestä tentti, joten piti tehdä tämän päiväinen osuus heti aamusta pois häiritsemästä keskittymisestä lukemiseen.

Pari etätyöpäivää edessä, tosin ensi viikolla on kolme tenttiä. Löysin toiset puikot ja tuli taas sateinen ilta, niin sain kudottua toisenkin varren "ajantasalle". Toiseen varteen tuli aloitusvirhe ja ruusujen alla olevat sydänlehdet ei kohdistu samalla lailla, mutta olkoon nyt noin. Muutoin olen välttynyt tällä kertaa virheiltä, mutta vielä on kerroksia jäljellä.

Eipä ole ruusuja metsässä tullut vastaan, mutta parkkipaikalta metsään lähtiessä niitäkin näkyy. Voihan nuo tosin olla vadelmia tai lakkojakin.


Torstai on toivoa täynnä. Tämän päivän pätkä oli lyhyt, niin korjasin eilisen virheet. Nyt on molemmissa sydämet paikoillaan. Ensimmäistä kertaa omassa työssä näen myös lankadominanssin vaikutuksen, eli kun värilinen lanka on otettu alhaalta ja valkoinen ylhäältä, niin värillinen (punainen) jää työhön koholle. Voilá, kehitys ei ole päättynyt!

Näettekö lankadominanssin viimeisessä kuviossa?

Perjantaina tammenterhoja

Nyt alkaa olla vartta sen verran, että kohta loppuu leveän pohkeenkin jousto sukan yläpäästä ja nilkkaa en kaventanut enää 52 silmukan jälkeen. Kuvio osu kivasti tasan ja sukat mahtuivat sillä keinoin vielä jalkaan. Leveäpohkeisilla on myös usein leveä nilkka, minulla ainakin. näköjään miesten sukassa on tämä silmukkamäärä. Taidan jatkaa lukien sitä ohjetta.

Aamulla kudoin tämänpäiväisen kuvion. Kirjoneule ei ole niin tasaista kuin haluaisin. Tekniikka vaatii vielä lisää ja paljon harjoittelua.

Lähdin ulos tuulettamaan ajatuksiani. Toivottavasti läpäisen huomisen kokeen, jossa "saa olla kaksi tai korkeintaan kolme virhettä", sanoi opettaja. Olen huippu ymmärtämään kysymykset väärin ja vaikka osaan asian, niin panikoin. Olen enemmän tekijä kuin lukija.

Kävin liki kolmen tunnin lenkillä samoilemassa metsässä ja järvellä. Ihanaa, vihdoin aurinkoa ja lämmintä!

Ensimmäinen tentti meni "heittämällä" läpi. Tiistai-aamuna meidän luokan oppilaille tarjottiin ihana hartiahieronta. Se oli työnäyttönä toisilta lähihoitajaopiskelijoilta, joilla oli kuntoutuksen jakso menossa. Ei olisi parempaan saumaan voinut sattua. Taas lähti veri päässä kiertämään ja ajatukset sai nollattua.

Kantapäämalli oli ihan uusi tuttavuus enkä tiennyt pitikö nurjan puolen silmukka neuloa etu- vai takalaidasta? Neuloin takalaidasta. Mallissa nostettiin joka toinen silmukka mennen tullen, niin mielestäni kantapään olisi pitänyt olla vielä kolmasosan pidempi. Vahvistetuissahan se nostetaan vaan työn oikealla puolella. Tällä mallilla siitä tuli tosi tiukkaa neulosta ja varmaan vahvaakin. Toivottavasti sukka menee vielä jalkaan nilkan kohdalta.

Seuraavaan tenttiin lukeminen alkoi heti illalla. Sukkia olen kutonut aina välityönä, jolloin ei ole enää kovalevy ottanut mitään vastaan. Miesten sukkamallissa näytti olevan jo yksi ylimääräinen rivi. Toivottavasti siinä on ylimääräinen kuviokin.

Toinenkin tentti meni läpi ja oli ihan rauhallisisin mielin lääkelaskennan tentinkin jälkeen. Kunnes tänä aamuna sukkia kutoessa tajusin tehneeni yhden pilkkuvirheen ja ei kun uusimaan parin viikon päästä. Voihan kakkakikkare!

Sukkaan tuli lintu ja miesten sukkaan toivomiani lisärivejä. Sukasta tuli 42 kokoinen. Itsellä on numeroa pienempi jalka. Taidan tietää yhden tytön, jolle nämä sopivat. Toivottavasti ei ole pohje liian leveä hänelle.

Posteljooni oli tipauttanut eilen luukusta lankapaketin, joten seuraavia sukkia suunnittelemaan. Hyvää viikonloppua!