Aamulla heräsin puhelimen soittoon. Terveysruokakauppias soitteli jo pirteänä kahdeksalta. En ostanut mitään, koska omalta palstaltani saan todennäköisesti puhtaampaa ruokaa. Dejavu! Viime kesälomalla soittelei lehtikauppias. Samainen, joka soittelee töihin noin joka toinen päivä minulle, tavoittaakseen asiakkaita, jotka eivät kuitenkaan vastaa enää hänen numeroonsa. Ääni on tullut tutuksi. Onko tämä työ- tahi kotirauhan rikkomista? Jokaisella saa olla oma mielipide. Itse kaivoin esiin numeron ja vastasin annettuun kysymykseen "kyllä" yhtä hartaasti kuin nuoriso papin toista kysyessä "tahdon". Tässäpä tämä numero, jos haluatte liittyä joukkoon tummaan.
No, kun kerran olin noussut ylös, niin otin virkkuukoukun käteen tein jämälangoista pienen aikaisen linnun. Oman woo-doo pöllön. Silmät suljen lujasti ja toivon oikein kovasti, kun hieron pöllöni hartioita, niin omatkin hartiat rentoutuvat.. Laitan pöllön tyynylle makuulle ja itsekkin olen jo sohvalla vaakatasossa. Toimii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti